Miksi kaikki ei pidä siitä että esperantosta tulisi EU:n ainoa työskentelykieli?
Miksi sinun pitäisi opetella esperantoa?
Joka ensin oppii esperanton, oppii kokemusten mukaan nopeammin toisia kieliä. Esperanton on säännöllinen ja looginen rakenne ja luo kieliopin ymmärrystä, koska esperanto on rakennettu enimmäkseen kansainvälisistä sanoista. 80% sanojen juurista on latinan ja romanian kielestä ja myös kreikasta, venäjästä, saksasta ja englannista. Luomalla positiivisen mielen kielien oppimiseen, esperanto helpottaa toisien kielien oppimisen koska esperanto on niin helposti opittava että oppilaat jo parin viikon opetuksen jälkeen pystyvät helpompaan keskusteluun. Esperanton selvyys ja logiikka perustaa kielitunteen ja pohjan toisien kielien oppimiseen.
Vähintään 1000 perhettä ympäri maailmaa käyttää esperantoa kotikielenä. Perheet ovat yleensä perustuneet eri äidinkielisen naisen ja miehen tapaamisesta esperanto konferenssissa.
Kielen rakenteen vuoksi ei tarvitse oppia yhtä monta sanaa kuin muiden kielien oppimisessa.
Yhdestä ja samasta sanan vartalosta kehittyy useita sanoja lisäämällä esitavun ja lopputavun. Lisäämällä esimerkiksi mal sanan eteen saadaan sen vastakohdan.
| Lämmin on | varma. |
| Kylmä on | malvarma. |
| Valoisa on | lumo. |
| Pimeä on | mallumo. |
Ota esim. suomalaiset sanat maan kansalainen. Esperanton kielellä se on rakennettu näin:
| sam(a) | sama, samanlainen | kaikki adjektiivit päättyväta0:lla |
| land(o) | maa. | kaikki substantiivit päättyväto:lla |
| ano | kansalainen | |
| samlandano | saman maan kansalainen. | |
| samurbano | henkilö samasta kaupungista, | urbo = kaupunki |
| saminsulano | henkilö samasta saaresta, | insulo = saari |
| samlingvano | samankielinen henkilö | lingvo = kieli |
| kirjoitus on skribo, | Substantiivin pääte -o |
| kirjoittaa, skribi | Verbin pääte -i |
| kirjallisesti, skribe | Adverbin pääte -e |
| kirjallinen, skriba | Adjektiivin pääte -a |
Substantiivi (asiasana) päättyy aina -o:lla
| domo | talo |
| knabo | poika |
| muziko | musiikki |
| skribo | kirjoitus |
| hundo | koira |
Adjektiivi (laatusana) päättyy aina -a:lla
| granda | iso, suuri |
| juna | nuori |
| skriba | kirjallinen |
La on määräinen artikkeli. Sitä ei koskaan taivuteta.
| La hundo | koira. | La hundo estas blanka (koira on valkoinen). |
| La domo | talo | |
| La knabo | poika | |
| La tablo | pöytä | |
| La floro | kukka |
Ei määräinen artikkeli.
| hundo | koira, yksi koira |
| domo | talo, yksi talo |
Käännös:
| ronda ringo | yksi pyöreä rengas |
| rapida biciklo | yksi nopea pyörä |
| forta kafo | vahva kahvi |
| varma akvo | lämmintä vettä |
Verbi (teonsana) saa perusmuodossa jälkiliitteen -i
| esti | olla |
| vidi | nähdä |
| skribi | kirjoittaa |
Numbers:
| 0 | nul | |
| 1 | unu | |
| 2 | du | |
| 3 | tri | |
| 4 | kvar | |
| 5 | kvin | |
| 6 | ses | |
| 7 | sep | |
| 8 | ok | |
| 9 | naux | (Concerning ux, please see the Alphabet below.) |
| 10 | dek | |
| 11 | dek unu | |
| 12 | dek du | |
| 20 | dudek | |
| 25 | dudek kvin | |
| 100 | cent | |
| 237 | ducent tridek sep | |
| 1000 | mil | |
| 1780 | mil sepcent okdek |
Osaatko kääntää sanat suomeksi? Painotus on aina toiseksi viimeisellä tavulla. Peitä oikean puoleinen sarake.
| adreso | adressi |
| butelo | puteli, pullo |
| dentisto | hammaslääkäri |
| doktoro | tohtori |
| fenestro | ikkuna |
| floro | kukka |
| karoto | kukkavaasi |
| hospitalo | hospitaali, sairaala |
| hotelo | hotelli |
| kafo | kahvi |
| kato | kissa, katti |
| komforta | mukava |
| koverto | kirjekuori |
| papero | paperi |
| pasporto | passi |
| radio | radio |
| sukero | sokeri |
| telefono | puhelin |
| televido | TV |
| teniso | tennis |
| vino | viini |
Lisää sanojen kehityksestä: Prefiksin (etutavujen) tai suffiksin (jälkiliitteen) avulla yhden sanan vartalosta muodostuu paljon uusia sanoja. Esimerkki miten prefiksi mal-:sta kehittyy vastakohtaisia sanoja.
| bona | hyvä |
| malbona | huono |
| longa | pitkä |
| mallonga | lyhyt |
| fermi | sulkea |
| malfermi | aukaista |
| pli | enempi |
| malpli | vähempi |
| varma | lämmin |
| malvarma | kylmä |
| varmo | lämpö |
| malvarmo | kylmyys |
Jokaisen sanan vartalosta saattaa kehittää uusia sanoja, joskus jopa noin 50, lisäämällä vain etutavun tai jälkiliitteen. Opittava sanamäärä pienene samalla kovasti. Jälkiliite –eg merkitsee suurennusta tai tarkennusta ja –et pienennystä tai heikkenemistä. Sillain voi esim. domo = talo olla, domoj = monta taloa (-j merkitsee monikkoa), dometo = yksi pieni talo tai mökki, domego = yksi iso talo. Pordo = ovi ja pordego= yksi iso ovi,, pordeto= eksi pieni ovi. Varma = lämmin, varmega = kuuma, varmeta = haalea.
Prefiksi re- merkitsee jälleen, uudelleen, takaisin.
| relegi | lukea uudestaan (legi - lukea) |
| reveni | tulla takaisin (veni - tulla) |
Suffiksin esim, -id, tarkoittaa poikasta, pentua,
| birdido | linnunpoikanen | (birdo - lintuo) | vert. englanniksi: | bird - nestling |
| hundido | koiranpentu | (hundo - koira) | dog - puppy | |
| catido | kissanpentu | (cato - kisso) | cat - kitten |
Suffiksi -in, tarkoittaa naisellisia sukupuolia.
| hundino | naaras | ||
| bovino | lehmä | (virbovo - sonni) |
Ami tarkoittaa ”rakastaa”. Joka oppii joitakin etutavuja ja jälkiliitteitä kehittää helposti uusia sanoja.
| Amo | rakkaus | (substantiivi päättyy aina -o:lla) |
| Amego | intohimo | (-eg merkitsee suurennusta, tarkennusta) |
| Amas | rakastaa | (-as merkitsee preesens, ns. kestämä) |
| Ekamas | rakastua | (ek- merkitsee aloitetta tai lyhytaikaista toimenpidettä) |
| Ametas | rakastaa vähän, tykätä | (-et merkitsee pienemistä, heikkenemistä) |
| Amegas | rakastaa paljon, jumaloi | (-eg merkitsee suurennusta, vahvistusta) |
| Malamas | vihaa | (mal- merkitsee vastakohtaa) |
| Malametas | ei pidä | (mal- merkitsee vastakohtaa -et heikkenemistä) |
| Mi amas vin. | Minä rakastan sinua |
Persoona pronomini:
| mi | minä |
| vi | sinä |
| li | hän |
| sxi | hän |
| gxi | se |
| ni | me |
| vi | te |
| ili | ne |
Jälkiliite –a merkitsee omistusta, ns. possessiivinen pronomini,
| mia | minun |
| via | sinun |
| lia | hänen |
| sxia | hänen |
| gxia | sen |
| nia | meidän |
| via | teidän |
| ilia | heidän |
Käännä:
| mia dentisto | minun hammaslääkäri |
| via letero | sinun kirje |
| La granda tablo estas ronda | Iso pöytä on pyöreä. |
| Estas varma kafo en la taso. | Kupissa on kuumaa kahvia. |
| En florvazo estas bela floro. | Kukkavaasissa on yksi kaunis kukka. |
Verbimuotoja, aikamuoto:
| -i | perusmuoto | skribi | kirjoittaa |
| -as | preesens (kestämä) | skribas | kirjoittaa |
| -is | menneisyys | skribis | kirjoitti, on kirjoittanut, oli kirjoittanut |
| -os | futuuri, tulevaisuus | skribos | aikoo kirjoittaa |
| -us | konditionaali (ehtotapa) | skribus | kirjoittaisin |
| -u | imperatiivi (käskytapa) | skribu | kirjoita! |
Käännä:
| Mi sidas en komforta fotelo. | Istun mukavassa nojatuolissa. |
| Mi skribos | Aion kirjoittaa |
Adverbi (seikkasana: miten, missä, milloin) kehittyy jälkiliitteellä -e
| rapide | nopea | (rapida - nopea ) |
| skribe | kirjallisesti | (skribi - kirjoittaa) |
Monikko: Jälkiliite –j paljastaa monikon ja se lisätään sekä substantiiviin että adjektiiviin.
| bela hundo | yksi kaunis koira |
| belaj hundoj | kauniita koiria |
| la knaboj estas junaj | pojat ovat nuoria |
Objekti Objekti esittää teoksen esineen tai sitä johon teos osoitetaan) Jälkiliite –n esittää suoraa objektia.
| La knabo vidas la hundon | poika näkee koiran |
| La knabo vidas la hundojn | poika näkee koirat |
| La hundo vidas la knabon | koira näkee pojan (Myös: la knabon vidas la hundo) |
Vertailu:
| pli | enempi |
| plej | enemmän |
| bela | kaunis |
| pli bela | kauniimpi |
| plej bela | kaunein |
Myös adverbi vertaillaan pli:llä ja plej:llä
| Rapide | nopea |
| Pli rapide | nopeampi |
| plej rapide | nopein |
Kuin on ol
| La domo estas pli granda ol la hundo. | Talo on suurempi kuin koira. |
Genitiivi (omistaminen) merkitään de:llä
| La hundo de la knabo. | pojan koira |
Kysymyksiä: Kaikki kysymykset sisältää kyselysanoja, t ex
| kio | mitä |
| kiel | miten |
| kiam | milloin |
| cxu | käytetään joo- ja ei-kysymyksissä |
Kiellot:
| Ne | ei, eikä |
Ne laitetaan kieltosanan eteen
| Mi ne estas juna | minä en ole nuori |
Esperanton kielessä saa ottaa sanajärjestyksen helpommin kuin muissa kielissä, joissa esim. sanajärjestys useasti viittaa kysymyksen. Esperantossa kysymykset aloitetaan kysymyssanalla.
| Li estas knabo. | Hän on poika. |
| Cxu li estas knabo? | Onko hän poika? |
Yllä oleva esimerkki esittää kuinka sanojen järjestys esperantossa ei ole niin tärkeä
On vain nominatiivi ja akkusatiivi, viimeinen merkitään –n:llä.
Lukusanoja ei taivuteta.
Henkilöä tai määrää huomioiden, verbiä ei käännetä.
Valitettavasti esperanton aakkoset ovat vaikeat koska kuuden kirjaimen päälle tulee ääntämismerkki.
Mutta sellaisia löytyy myös muissa kielissä. (Unfortunately there is a tricky aspect of Esperanto; the alphabet. It contains six letters that have a sign above them, a circumflex. But different phonetic signs are used in many languages, e. g. in French ç, ê, é, è, in German ü, ä and in Spanish ñ.)
A, B, C, Ĉ, D, E, F, G, Ĝ, H, Ĥ, I, J, Ĵ, K, L, M, N, O, P, R, S, Ŝ, T, U, Ŭ, V, Z.
a b c ĉ d e f g ĝ h ĥ i j ĵ k l m n o p r s ŝ t u ŭ v z.
Esperantossa ei ole q, w, x, y kirjaimia.
En suosittele ääntämismerkittyjen kirjaimien käyttöä,koska ne aiheuttavat vaikeuksia. Esim. täytyisi hankkia uudet tietokoneen näppäilypöydät ja siihen useimmat eivät suostu koska ovat tottuneet määrätynlaiseen. Minun mielestäni on täysin väärin valita kieli kansainväliseksi josta ei voi kirjoittaa kaikkia kirjaimia tavallisella näppäilypöydällä. Varsinkin monet Internetin käyttäjät ovat ottaneet tavaksi käyttää x ääntämismerkin tilalta. Esim. tuoli esperantossa seĝo voidaan aivan hyvin kirjoitta segxo jolloin g:n jäljessä x merkitsee samaa kuin g:n päällä ^.
Esperanton aakkosissa ei ole x-kirjainta. Siitä on hyötyä kun laitetaan tietokoneella sanat aakkosjärjestykseen ne tulevat oikeaan järjestykseen, tulos on eri jos esim. h-kirjainta, niin kuin jotkut, käyttävät.
Aakkoset ovat sitten:
a b c cx d e f g gx h hx i j jx k l m n o p r s sx t u ux v z,
jossa x on ääntämismerkki.
Esperanton hyödyt ovat niin suuret että valitettavan epäkohdan voi hyväksyä tai valita kansainvälisen kielen esim. interlingua jossa ei ole merkattuja kirjaimia, on helppo oppia ja sanan vartalot ovat myös interlinguasta haettu kansainvälisestä sanavarastosta. Ajattele että esperantossa on 28 kirjainta, ja jokainen lausutaan aina yhdellä ja samalla tavalla. Jos osaat lausua aakkoset oikein, niin osaat lausua kaikki sanat oikein.
Minun mielestä esperanton aakkosten muoto ei lainkaan ole aiheuttanut vaikeuksia lukemisessa eikä kirjoittamisessa. Jos esperantosta tehdään EU:n ainoa yhteinen työkieli, pitäisi sopia että lausunnan merkkinä käytetään vain x kirjainta.
Ludvig Zamenhof kirjoitti "Kun tärkeimpien maiden hallitukset ovat virallisesti hyväksyneet kielemme ja nämä hallitukset ovat erikoislailla vakuuttaneet esperanton varman tulevaisuuden, käyttökelpoisuuden ja täydellisen suojan jokaisen ihmisen oikkuja ja kiistoja vastaan. Silloin annetaan mainitun hallituksen valitsemalle auktoriteettiselle komitealle oikeus tehdä toivottuja välttämättömiä muutoksia kielen perustuksiin. Siihen saakka Fundamento de Esperanto täytyy pitää muuttamattomana". (Pienessä teoksessa Fundamento de Esperanto:ssa ovat esperanton ainoat pakotettavat säännöt).
Esperantoon lisätty uusien sanojen kaksi varsinaista lähdettä ovat kansalliset kansainvälistyneet sanat ja itse esperanto.
Ennen kuin Lingva Komitato hyväksyy uuden sananjuuren tai sanan vartalon sitä on jo käytetty niin lehdissä kuin muussa kirjallisuudessa ja jokapäiväisessä puheessa.
Esperantopiireissä käytetään esim. Plena Vortaro (kuvilla täysin varustettu sanakirja). Vuonna 1966 ilmestynyt sanakirja sisältää 15 250 "artikkelia". Yhdessä artikkelissa selitetään esperanton kielellä, miten yhtä sanan vartaloa (morfem) voidaan käyttää uusien sanojen kehitykseen ja niiden sanojen tarkoitukset. On vaikea sanoa, kuinka monta sanaa sanakirjassa on, mutta saattaa arvailun mukaan olla noin 107 000 sanaa. Vuoden 1965 jälkeen ei ole lisätty uusia sanoja.
Erikoisalueille on yli 125 erikoissanastoa., yhteensä noin 50:lle, esimerkiksi filosofialle, taidekäsityölle, tekniikalle.
Lisäämällä sanoihin etulauseen tai jälkiliitteen systeemillä voidaan helposti kehittää runsaasti sanoja. Esim. bo- tarkoittaa avioliitosta sukulainen. Veli = frato. Sisko = fratino. Äiti = patrino. Lanko on bofrato, käly on bofratino, anoppi on bopatrino, j ne.
Miksi kaikki ei pidä siitä että esperantosta tulisi EU:n ainoa työskentelykieli? |
Sisällysluettelo | Miksi sinun pitäisi opetella esperantoa? |
© Hans Malv, 2004